PERHETYÖ

Perhetyön merkitys

Koko perheen hyvinvointi on merkittävä edellytys lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja kuntoutumiselle. Perheen tunne ja kokemus osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta lisää perheen toimintakykyä ja oman elämänhallinnan tunnetta sekä voimaannuttaa lasta ja koko perhettä. Perhetyötä tehdään perheen omista tarpeista lähtien ja sen keskiössä on lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen.

Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on sekä lapselle että perheelle kriisi. Perhetyön keinoin autetaan lasta ja perhettä käsittelemään asiaa ja autetaan ymmärtämään, että perheen tuki lapselle on sijoituksen aikana tärkeää. Koko perhettä tuetaan perhetyön avulla sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen. Erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa on tärkeää ymmärtää lapsen perhesuhteita. Perhesuhteissa koetut pettymykset, menetykset ja hylkäämiskokemukset ovat osaltaan voineet johtaa lapsen sijoittamiseen.

Systeemiseen malliin pohjautuva perhetyö lastenkoti Napendassa

Lain mukaan lapselle tulee turvata läheiset ja myönteiset ihmissuhteet myös sijaishuollon aikana ja tähän pyritään perhetyön keinoin. Parhaimmillaan perhetyö johtaa kasvatuskumppanuuteen lapsesta huolehtivien aikuisten välillä. Lastenkoti Napendassa tehdään tavoitteellista perhetyötä systeemisellä työotteella.

Systeemiseen malliin pohjautuva perhetyö on positiiviseen muutokseen tähtäävää, ja siinä korostuu kuuleva, dialoginen ja asiakaslähtöinen kohtaaminen. Perhetyön avulla pyritään vahvistamaan perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta ja ylläpitämään lapsen ja perheenjäsenten välistä suhdetta.

Systeemisellä työotteella pyritään vaikuttamaan systeemin yhteen tai useampaan osaan, joissa toiminnan tai kommunikaation positiivisella muutoksella on vaikutus koko perhesysteemiin. Perhetyö on avointa ja suoraa keskustelua ja pohjautuu perheenjäsenten ja työntekijöiden väliseen luottamukseen.

Lapsen ja perheen tilanteesta riippuen perhetyötä tehdään eri kokoonpanoilla, eri intensiteetillä ja erilaisin menetelmin. Perhetyön yksilöllisiä tavoitteita määritellään sekä asiakassuunnitelmaneuvotteluissa että hoito- ja kasvatussuunnitelmassa.

Napendasta käsin tehtävä perhetyö on sekä tukea että kontrollia ja sillä ylläpidetään yhteyttä perheenjäsenten välillä. Perhetyön avulla tehdään lapsen kokemus ja näkökulma vanhemmalle näkyväksi sekä autetaan lasta ymmärtämään vanhemman näkökulmaa.

Perhetyön tavoitteita ja keinoja

Yhdessä perheenjäsenten kanssa tutkitaan heidän näkökulmiaan omaan perheeseensä ja ongelmalliseen tilanteeseen. Työskentelyn tavoitteena on mahdollistaa perheelle uudenlaisia tapoja nähdä ja suhtautua perheen asioihin. Perheen elämäntilanteen ja ihmissuhteiden pohtiminen eri näkökulmista voi tuottaa oivalluksia ja kokemuksia, joiden seurauksena myös toiminta ja tapa olla vuorovaikutuksessa voivat muuttua. Työskentelyllä pyritään saamaan selville, millaiset systeemiset suhteet ylläpitävät perheen ongelmia ja löytää systeemiin sopivat keinot myönteisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Tavoitteet ovat pieniä ja saavutettavissa olevia. Perhetyö on ratkaisukeskeistä ja siinä korostuu dialoginen kohtaaminen työntekijän, lapsen ja perheen välillä. Perhetyötä voidaan toteuttaa myös käyttämällä erilaisia lomakkeita, roolikarttoja, kortteja ja toiminnallisia menetelmiä. Perheen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa laaditaan yhdessä raamit perhetyölle. Mikäli lapsi on kotiutumassa tai itsenäistymässä, perhetyötä voidaan tiivistää.

Perhetyön keinoin pyritään vahvistamaan vanhemman kykyä vastata lapsen tarpeisiin ja luomaan perheeseen pysyviä, kauaskantoisia positiivisia muutoksia. Lapselle on tärkeää saada kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Perhetyön avulla lapselle pyritään myös turvaamaan toimiva ja aikuisjohtoinen arki kotiharjoitteluiden aikana.